Sinin juttuja

Pappa on vihdoin purkanut päivittäisen eristyksemme. Vähän hölmö juttu se olikin, kun toi isosisko oli niin näppärä etteivät sitä mitkään raja-aidat pidelleet. Ihan ketterästi se tuli ylitse tuosta 90 cm korkeasta vanerilevystäkin, jolla mut oli eroteltu keittiöön ja systeri olohuoneeseen.

Minua on täällä käynyt katsomassa jo vaikka keitä vieraita. Ekaksi tuli Papan vanhemmat ihmettelemään mun säkenöivää olemustani. Sitten piipahtivat mamman kamut. Joikasivat tuossa laulujakin mun kunniakseni . Sitten tuli papan veli perheineen ja siihen kuului kaksi semmoista yhtä pientä likkaa kun mitä minä. Kovin olivat innoissaan heittelemässä mulle leluja. No tänään sitten kävivät vielä mamman vanhemmat tsekkaamassa minut.

Viime viikonloppuna en saanutkaan tekstiä syntymään, kun meni massu sekaisin. Mamma ja Pappa olivat sellaisessa iltajuhlassa, jonne he eivät ottaneet meitä nelijalkaisia mukaan (huolimatta meidän komiasta mustavalkoisesta frakkimaisesta turkista). No minulle tuli kakkihätä siinä heitä kotiin odotellessa ja yritin sitten tuhota todistusaineiston parhaalla taidollani. Voin sanoa vinkkinä kaikille tätä blogia lukeville: ei kannata. Oli tosi ilkeä olo koko yön ja niistä haisevista ykäilyistä syntyi enemmän harmia kuin se yksi vahinko olisi aiheuttanut. Tosi noloa ja ällöä näin jälkiviisaana voin sanoa.